Laskurimme ovat koulutustyökaluja eivätkä korvaa lääketieteellistä diagnoosia tai hoitoa. Kysy aina neuvoa pätevältä terveydenhuollon ammattilaiselta.

Calculamedica

Ilmaisia työkaluja terveydenhuollon ammattilaisille maailmanlaajuisesti

Valtimoveren Happo-Emästasapainon Tulkinta

Happo-Emäshäiriöiden Analyysi

Normaali alue: 7,35–7,45

Normaali alue: 35–45 mmHg

Normaali alue: 22–26 mEq/L

Normaali alue: 80–100 mmHg (huoneilmaa hengittäessä)

Viitearvot

Parametri Normaali Alue Yksikkö
pH 7,35–7,45
PaCO₂ 35–45 mmHg
HCO₃⁻ 22–26 mEq/L
PaO₂ 80–100 mmHg
SaO₂ > 95 %
Base excess −2–+2 mEq/L

Happo-Emäshäiriöt

Respiratorinen Asidoosi:

pH ↓, PaCO₂ ↑ (hypoventilaatio, keuhkoahtaumatauti, hengityslama)

Respiratorinen Alkaloosi:

pH ↑, PaCO₂ ↓ (hyperventilaatio, ahdistus, kipu, hypoksemia)

Metabolinen Asidoosi:

pH ↓, HCO₃⁻ ↓ (ketoasidoosi, munuaisten vajaatoiminta, ripuli, laktaattiasidoosi)

Metabolinen Alkaloosi:

pH ↑, HCO₃⁻ ↑ (oksentelu, diureettien käyttö, hypovolemia)

Kompensaatiosäännöt

Akuutti Respiratorinen Asidoosi: HCO₃⁻ nousee 1 mEq/L per 10 mmHg PaCO₂:n nousu

Krooninen Respiratorinen Asidoosi: HCO₃⁻ nousee 3,5 mEq/L per 10 mmHg PaCO₂:n nousu

Akuutti Respiratorinen Alkaloosi: HCO₃⁻ laskee 2 mEq/L per 10 mmHg PaCO₂:n lasku

Krooninen Respiratorinen Alkaloosi: HCO₃⁻ laskee 4–5 mEq/L per 10 mmHg PaCO₂:n lasku (laskennassa käytetään 4 mEq/L viitteenä)

Metabolinen Asidoosi (Wintersin kaava): Odotettu PaCO₂ = 1,5 × HCO₃⁻ + 8 (±2)

Metabolinen Alkaloosi: PaCO₂ nousee 0,7 mmHg per 1 mEq/L HCO₃⁻:n nousu

Huomautus: Kompensaatio ei koskaan palauta pH:ta täysin — se vain lähestyy normaalia. Akuutin/kroonisen erottelu respiratorisissa häiriöissä vaatii kliinistä kontekstia laboratorioarvojen lisäksi.

Hypoksemian Luokitus

Lievä: PaO₂ 60–79 mmHg
Kohtalainen: PaO₂ 40–59 mmHg
Vaikea: PaO₂ < 40 mmHg

Huomautus: PaO₂-arvot tulisi korjata iän ja merenpinnan yläpuolisen korkeuden mukaan.

TÄRKEÄÄ

Tämä työkalu on päätöksentekoa tukeva työkalu eikä korvaa kliinistä arviointia. Tulkinta tulee aina yhdistää täydelliseen kliiniseen anamneesiin, yksityiskohtaiseen fyysiseen tutkimukseen, seerumin elektrolyytteihin ja muihin täydentäviin tutkimuksiin. Sekamuotoiset häiriöt ovat yleisiä ja vaativat huolellista analyysiä.

Lähteet

  • 1. Adrogué HJ, Madias NE. "Management of life-threatening acid-base disorders. First of two parts." N Engl J Med. 1998;338(1):26–34. PubMed ↗
  • 2. Berend K, de Vries AP, Gans RO. "Physiological approach to assessment of acid-base disturbances." N Engl J Med. 2014;371(15):1434–1445. PubMed ↗
  • 3. Albert MS, Dell RB, Winters RW. "Quantitative displacement of acid-base equilibrium in metabolic acidosis." Ann Intern Med. 1967;66(2):312–322. PubMed ↗
Takaisin päävalikkoon